Pala maakunnan historiaa
Lähes satavuotiaan Kivikoulun historiaan mahtuu lukuisia kiinnostavia vaiheita.
|
|
|
Vuonna 1887 Iisalmi sai
|
Vuonna 1877 valmistui ensimmäinen koulu Iisalmeen, puurakenteinen Iisalmen Kirkonkylän koulu. Ensimmäisenä vuonna Kirkonkylän kansakoulussa kahden opettajan johdolla opiskeli yhteensä 84 lasta. Kirkonkylän kansakoulu oli kymmenen vuoden ajan Iisalmen maalaiskunnan ainoa koulurakennus. Tyyliltään puukoulu oli koristeellinen ja sisälsi kaksi opetusluokkaa sekä opettajien asunnon. Vuonna 1880 rakennuksessa aloitti myös Iisalmen maalaiskunnan ensimmäinen lainakirjasto. Koulun tilat kävivät pian ahtaiksi ja niin vuonna 1885 pihapiiriin valmistui erillinen käsityö- ja voimistelurakennus (Hanhikoski, 2017).
|
Oppilasmäärä jatkoi kasvuaan ja niin 1920-luvun lopulla alkoi keskustelu uuden koulurakennuksen tarpeesta. Loppuvuodesta 1928 Iisalmen maalaiskunnan valtuusto päätti ottaa tarpeellisen määrärahan Kirkonkylän koulun lisärakennuksen edistämiseksi. Aluksi koulun kustannusarvioksi esitettiin 266 000 markkaa (nykyrahassa 103 000€).
Vuonna 1921 Suomessa tuli voimaan yleinen oppivelvollisuus, mikä edesauttoi koulujen rakentamista. Kouluhallitus valvoi uusien koulujen rakentamista tarkasti ja vuonna 1922- julkaisi koulujen tyyppipiirrustus -kokoelma ja rakentamista normittava ohjekirja (Lehtonen, 2024). Tammikuun 22. päivänä 1929 järjestetyssä rakennuslautakunnan kokouksessa sopivimpana ja edullisimpana mallina lisärakennukselle pidettiin ohjevihon mallia E N:o22 (Hanhikoski, 2017). Kivirakennuksia suosittiin paloturvallisuusyistä ja suuria ikkunapintoja valoisuuden lisäämiseksi (Lehtonen, 2024). Myös Iisalmen rakennuslautakunta piti luonnonvalon merkitystä luokkahuoneissa tärkeänä, joten rakennus oli sijoitettava valoisuutta edistävälle paikalle. Lisäksi rakennuslautakunta esitti valtuustolle koulun rakentamista tiilestä (Hanhikoski, 2017).
Vuonna 1921 Suomessa tuli voimaan yleinen oppivelvollisuus, mikä edesauttoi koulujen rakentamista. Kouluhallitus valvoi uusien koulujen rakentamista tarkasti ja vuonna 1922- julkaisi koulujen tyyppipiirrustus -kokoelma ja rakentamista normittava ohjekirja (Lehtonen, 2024). Tammikuun 22. päivänä 1929 järjestetyssä rakennuslautakunnan kokouksessa sopivimpana ja edullisimpana mallina lisärakennukselle pidettiin ohjevihon mallia E N:o22 (Hanhikoski, 2017). Kivirakennuksia suosittiin paloturvallisuusyistä ja suuria ikkunapintoja valoisuuden lisäämiseksi (Lehtonen, 2024). Myös Iisalmen rakennuslautakunta piti luonnonvalon merkitystä luokkahuoneissa tärkeänä, joten rakennus oli sijoitettava valoisuutta edistävälle paikalle. Lisäksi rakennuslautakunta esitti valtuustolle koulun rakentamista tiilestä (Hanhikoski, 2017).
Kuva: Iisalmen Kirkonkylän uusi alakansakoulu, joka vihittiin tarkoitukseensa 11.1.1931. Valok. S. Lehtola. Suomen Kuvalehti, 24.01.1931
Hinnaksi koululle tuli
|
Kouluhallituksen arkkitehti Toivo Salervo vastasi lisärakennuksen suunnittelusta. Kunnan valtuusto päätti myös, että rakennustyössä olisi hyödynnettävä paikallisia urakoitsijoita ja työmiehiä niin paljon kuin mahdollista. Koulun rakennustyöt päätettiin aloittaa kesäkuussa 1930. Rakennusmestariksi valittiin rautabetonitöistä kokemusta omaava helsinkiläinen K. Myllykoski (Hanhikoski, 2017).
Koulu valmistui vuoden 1930-lopussa. Kivijalka valmistettiin graniitista, ulkoseinät tiilestä ja väliseinät olivat puurakenteisia. Seinät viimeisteltiin ulko- ja sisärappauksilla. Katto valmistettiin galvanoiduista levyistä ja viimeisteltiin mustasi semptiinilakalla. Lämmitysmuotona oli vesikeskuslämmitys. Sähköt Kivikoulu sai vasta vuonna 1939. Rakennuksen tiilet, ikkunat, ovet ja muut puuosat hankittiin Kärkkäinen & Putkonen Oy:ltä ja sementit Iisalmen Osuuskaupasta (Hanhikoski, 2017). |
Kuva: 1937 Kirkonkylän koulu 60 vuotta, Valok. Sakari Satamo. Sakari Satamon kokoelma, Timo Satamon kotiarkisto 18.1.2017
Jatkosodan aikana rakennuksessa toimi sotasairaala. 1960-luvun puolivälissä alkuperäinen puinen kansakoulurakennus purettiin ja Kirkonsalmelle valmistui uusi koulurakennus. Kivikoulussa toimi kunnallinen keskikoulu ja sen jälkeen peruskoulu 1990-luvun alkupuolelle asti. Vuodesta 1993 lähtien rakennus on ollut tyhjillään. Käytöstä luovuttiin rakennuksen heikentyneen kunnon vuoksi.
Kivikoulun historiasta on julkaistu teos vuonna 2017 |
Ennen vuonna 2022 tapahtunutta omistajan vaihdosta Kivikoulun entisten oppilaiden ja ystävien perustama Pro Kivikoulu Ry on järjestänyt rakennuksessa tapahtumia ja toteuttanut tärkeitä kunnostustöitä. Yhdistyksen aloitteesta Reetta Hanhikoski on myös kirjoittanut Kivikoulun historiasta ja siellä vaikuttaneista henkilöistä kertovan teoksen Keltainen Koululaukku - Kivikoulun kauniit ja karvaat kertomukset. Teos on julkaistu vuonna 2017.
|